Hyppy tuntemattomaan osa 3: yrittäjän ahdinko ja epätoivo
- asanaasema
- May 31
- 9 min read
Viimeiset puoli vuotta on ollut tämän yrittäjän valtava henkinen, fyysinen ja taloudellinen urakka. Järjetön määrä duunia, pitkiä päiviä, ilon ja onnistumisen hetkiä. Mutta myös varjopuolia ja hurja alamäki, josta nyt kerron tässä kirjoituksessa. Tämä ei ole mikään someystävällinen 15 sekunnissa luettava juttu. Tähän on kiteytetty hyvin tiiviisti viimeiset 5 kuukautta urakointia, itkua ja hampaiden kiristelyä. Kiitos, jos jaksat lukea loppuun 💚
Aloitetaan kuitenkin niillä kivoilla jutuilla: menin siis ostamaan liiketilan tammikuussa ja avasin oman joogastudion aivan Heinolan ytimeen kaksi kuukautta myöhemmin🤩
Se ei kuitenkaan tapahtunut sormia napauttamalla vaan monen mutkan kautta:
Tilan löytämisen haasteet: juuri oikean kokoinen, oikeassa sijainnissa, sopiva hinta jne.
Rahoituksen haasteet: pienen toiminimen on järjettömän vaikea saada rahoitusta, edes sitä kymppitonnia. Rahaa riivittiin sieltä ja täältä, eikä se todellakaan ollut helppoa
Koko remontin suunnittelu itsekseen ja toteutus käytännössä kolmen ihmisen voimin (ja meistä kukaan ei ole rakennusalan ammattilainen) oli hidasta ja rankkaa
Pyöritin bisnestä ja joogatunteja vuokratiloissa koko rempan ajan, eli töitä tuli tehtyä 2,5 kk putkeen 7 päivää viikossa, 12-14 tuntia päivässä
Ja monta muuta pientä juttua: tilaa sitä, hae tätä, suunnittele tuo, varaa putkimies, huoltomies, isännöitsijä, vakuutusyhtiö... ja lista jatkuu.
Ja aivan kuin tässä ei olisi ollut riittävästi, kohtasin muiden ihmisten epäileviä asenteita, sillä eihän nyt Heinolassa kannata mitään yrittää. Varsinkaan joogaa, sulaa hulluutta!
“Toi sun kipari on pystyssä puoli vuotta ja menet konkurssiin”.
“Ei kannata tehä hätiköityjä päätöksiä, ootko nyt varma että tämä on kannattavaa? “.
“Milloin aiot mennä oikeisiin töihin? “. Näin on sanottu. Varsin rohkaisevaa😂
No tein sen silti, koska tämä on mun unelma ja aion saada sen toimimaan.
Loistava alku
Joogastudio valmistui maaliskuun alussa ja avajaisviikolla kävi paljon porukkaa tunneilla, ihmettelemässä ja ihastelemassa🙏 Kekkuloin itse tilassa iltamyöhään tuntien loputtua, milloin mitäkin verhoa tai ilmajoogaliinaa silittämässä, hinkuttamassa lasiovia puhtaaksi ja ihan vaan taivastellen. Ja ihmetellen: tehtiinkö me oikeasti tämä??
Lähes kaikki tunnit oli jatkuvasti täynnä ensimmäisen kuukauden ja varsinkin ilmajooga veti hyvin jengiä. Uusia asiakkaita tuli yllättävän paljon ja kolmen kerran tutustumiskortteja meni kuin kuumille kiville. Olin ihan hämmästynyt väen paljoudesta!
Tunneista ja tilasta tuli tosi hyvää palautetta, varsinkin monipuolisuudesta, sijainnista ja tilasta - tunnelmallinen, rauhallinen, siisti ja kutsuva.
Tällaista kuulin lähes jokaisen tunnin jälkeen ja sain paljon viestejä:
“Ihana, tunnelmallinen sali ja hyvät välineet, tänne tulee mielellään uudelleen”
“Ihanaa, että Heinolaan tuli tällainen paikka ja vielä ihan keskustaan! Tänne on tosi helppo tulla”
“Vihdoinkin täällä on ilmajoogaa, tätä on odotettu!”
“Tosi hyvää opetusta ja ihanan rento ilmapiiri. Uskaltaa ujokin lähteä kokeilemaan joogaa”
“Kivasti erilaisia tunteja ja paljon, on mistä valita”
Ihan sydäntä lämmitti nämä viestit ja se näky, kun joogit nousee tukka pystyssä savasanasta iloisina ja rentoutuneina🙏Ja olin ihan mielettömän iloinen siitä, että tosi moni uusi tyyppi tuli tutustumaan ja löysi joogasta itselleen uuden harrastuksen, sai apua kehon jumituksiin ja otti askeleen kohti parempaa fiilistä - henkisesti ja fyysisesti 😍
Siksihän tätä työtä teen: haluan auttaa. Ja siksi päätin perustaa oman studion, että saisin tarjota monipuolisesti tunteja juuri niihin aikoihin, kuin itselle ja asiakkaille parhaiten sopii. Että olisi paikka, joka on pyhitetty täysin joogalle ja hyvinvoinnille. Että voisin tarjota myös toisille joogaopettajille tilan, jossa vetää omia tuntejaan. Tapahtumia, workshoppeja ja erikoistunteja kalenteri täyteen - KOSKA MÄ VOIN!
Vaikka takana oli aivan hurja rupeama, oli silti innostusta ja energiaa vetää tunteja.
Helppoa ei todellakaan ollut, koska koko rempan ja avajaisten vuoksi en ollut ehtinyt yhtään suunnittelemaan kesää, en pysynyt markkinointisuunnitelman aikataulussa, uutiskirjeet jäi tekemättä ja kirjanpito huusi tyhjää alkuvuodesta asti. Oma kehonhuoltokin ja treeni jäi kokonaan - ja se tuntuu. Mutta sepäs ei kauheasti kaihertanut, sillä jengiä tuli koko ajan ovesta sisään ja mikä tärkeintä: he eivät käyneet vain yhtä tai kolmea kertaa, vaan jatkoivat säännöllisesti tutustumisen jälkeen☺️
Ajattelin, että vitsi jos koko kevät menee tätä tahtia, niin saan maksettua laskut, lainat ja ehkä jää pari euroa ylikin (vaikka oikeasti kyllä tiesin, että palkkaa voin nostaa varmaankin vasta vuoden päästä😅).
Ja sitten alkoi alamäki
Kauhulla odotin jo etukäteen pääsiäistä, sillä niihin aikoihin on lomia muutama viikko ja ihmiset katoaa reissuun. Osasinkin odottaa jonkinlaista kävijöiden vähenemistä, mutta todellisuus kyllä veti hiljaiseksi.
Tunneilla oli 2-3 ihmistä ja osa tunneista peruuntui, koska nolla osallistujaa. Vedin kuitenkin tunnit samalla tunteen palolla, kuin täysille saleille, koska ovathan edes ne muutamat tulleet paikalle ja he saavat sitä ohjausta, josta maksavat.
Ajattelin, että noh, tässä on nyt ehkä itsellekin hyvä hetki vähän himmailla, koska keho alkoi olla jo väsynyt ja mielikin kaipasi irtaantumista töistä.
En sitten kuitenkaan levännyt, sillä suorittajaNiina oli sitä mieltä, että nythän on hyvä aika tehdä kirjanpitoa, markkinointia, puunata studiota ja vaikka mitä. Samalla mielen perukoilla kummitteli orastava pelko siitä, että mitä jos ihmiset ei tulekaan takaisin enää🤔
Koitin olla ajattelematta asiaa ja kehittää ihan turhaa stressiä. Keskity tähän hetkeen ja hoida keskeneräiset asiat pois alta.
Harmillista sinänsä, että se pelko kävi toteen. Nyt jo toista kuukautta mennään ihan minimi porukalla, edelleenkin ne 2-3 tyyppiä ja muutamalla tunnilla vähän enemmän. Alkoi hivenen ahdistus hiipiä: mihin ne ihmiset hävisi? Riittäkö rahat edes yhtiövastikkeeseen ja sähkölaskuun? Ruokaan?
Kootut syyt ja selitykset
Juu, ihmiset lomailee keväisin. Kauhea influenssa-aalto kävi varmaan koko Heinolan läpi ja jengiä kaatui kuin dominonappuloita. Kevät, aurinko ja hyvät säät painaa vaakakupissa enemmän, kuin sisätiloissa tehtävä jumppa. Mutta kun tätä ihmiskatoa oli jatkunut nyt 2 kuukautta, alkoi iskeä epätoivo.
Eihän nyt kaikki 50 asiakasta voi samaan aikaan olla flunssassa, lomalla tai mökillä. Eli: mitä teen väärin?
Onko mun tunneissa jotain vikaa?
Mun opetuksessa?
Minussa itsessä? Olenko surkea? Ärsyttävä?
Välineissä, musiikissa, valoissa?
Vai koko studiossa?
Onko kuu väärässä asennossa?
Tiedättekö, kun alkaa vellomaan siinä ahdistuksessa niin, että kurkkua kuristaa ja päässä pyörii ajatuksia: miksi edes lähdin tähän? Se on sellainen lopun alun fiilis. En keksi enää mitä muuttaisin ja miten markkinoisin enemmän, koska jo nyt on kaikki kanavat auki ja flyereita kylä täynnä.
Teen hirveästi töitä sen eteen, että saisin porukkaa innostumaan tulemaan tunneille. Postauksia, uutiskirjeitä, videoita someen ja vaikka mitä. Ja tuntuu siltä, että teen tämän kaiken aivan turhaan. Joka kerta, kuun väsään uutta videota someen ilmajoogasta tai vakiotunneista, tai kirjoitan nyt tätä blogia, mietin että miksi edes vaivaudun, koska ei näitä katso tai lue muut kuin ne neljä vakkarityyppiä, jotka fanittavat intohimoisesti joogaa. Ja suuret kiitokset heille siitä, että ovat olemassa ja antavat mulle toivoa🙏
Tuntuu siltä, että toivo onkin enää ainoa, mitä tässä on jäljellä.
Epätoivoa ja väsymystä
Juttuhan on niin, että töitä täytyy tehdä koko ajan, vaikka niitä joogeja olisikin vain 2 siellä tunnilla. Heille vedän ihan samalla tavalla tunnin, kuin 15 henkilölle - ne kaksikin ihanaa tulijaa on tosi tärkeitä.
Viikkotunteja on paljon ja koska mun tyyli on dynaaminen vinyasa flow ja ilmajooga, se on keholle tosi rankkaa. Jos joku nyt miettii, että joogahan on makoilua, istumista ja meditointia, niin voi tulla kokeilemaan, miten hiki lentää ja lihaksia hapottaa.
Lempeitäkin tunteja oli, mutta ne eivät ottaneet tuulta alleen joten ne poistui siis repertuaarista.
Nyt on mennyt neljä viikkoa ilman vapaapäiviä. Lihaksia ja niveliä särkee, olen aivan jumissa ja puhti loppuu. Keho huutaa lepoa mutta en uskalla rojahtaa sohvalle, koska sitten vasta alkaakin koskemaan joka paikkaan kun levähdän hetken.
Uusien tuntien suunnittelu on vaikeaa, koska en oikeasti jaksaisi. Ja koska ääni päässä sanoo: kenelle muka näitä suunnittelet, kun ei siellä tunneilla kukaan käy?
Varaa ei ole kirjaimellisesti yhtään mihinkään. Juuri ja juuri saan riivittyä kasaan sen verran, että koirille on ruokaa ja lääkkeitä. Laskut on myöhässä, menot juoksee ja tuloja ei vaan ole. Kuumeisesti pohdin koko ajan, pystynkö maksamaan kuukausittaiset laskut ja miten helvetissä pärjään koko kesän, jos ja kun tämä jatkuu?
Itkettää, vituttaa, väsyttää ja ahdistaa. Onpa hienoa olla joogastudion omistaja ja se tyyppi joka sanoi, että Heinolassa ei todellakaan kannata yrittää, olikin
oikeassa.
Mitenköhän tässä käy?
Oikeasti hirvittää kesä ja syksy. Nyt kun ihmiset on lakanneet käymästä tunneilla, heille kasvaa vielä isompi kynnys saapua matolle taas syksyllä. Ja sinne on pitkä aika☝🏼
Kesällä ketään ei kiinnosta enää hyvinvointi, koska loma on latautumista varten. Mökkeilyä, reissaamista, terassilla istumista ja pihalla puuhastelua. Sitten elokuun lopulla, kun ollaan palattu töihin, mietitään että miten olen näin jumissa🤔Hmmmmm.
Se jooga vie juurikin se yhden tai kaksi tuntia viikossa, ihan saman ajan, kuin talvellakin. Valoa riittää aikaisesta aamusta pitkälle iltaan asti eli aikaa on puuhastella ulkona ja se kesä ei lakkaa mihinkään, vaikka tekisi jotain oman fyysisen kunnon eteen. Ja harjoituksen jatkaminenhan nimenomaan auttaa jaksamaan siellä arjessa ja esimerkiksi rankemmatkin pihahommat luistaa helpommin, kun keho voi hyvin.
Se on jännä, miten tämä ilmiö tapahtuu joka ikinen vuosi. Ja siihen en voi minä eikä kukaan muukaan liikunta-alan ammattilainen vaikuttaa, vaan halu lähteä liikkumaan on jokaisen oma valinta.
Itsehän tämän tien valitsin
Nyt, jos joku lukija siellä miettii, että lapsellinen muija ei tajua yrittämisestä mitään eikä olla mietitty asiaa ihan loppuun asti. Mitäs läksit!
Otin tietoisen riskin lähtiessäni tähän hommaan ja ymmärsin kyllä, että koko yritelmä voi mennä täysin vihkoon. Tiesin kyllä, että ensimmäinen vuosi tulee olemaan vaikea ja mennään miinuksella aivan varmasti vuodenvaihteeseen asti. Tiesin, että asiakaskunnan kasvattaminen vie aikaa ja vaivaa. Tiesin, että kesä tulee ja sen myötä asiakkaat kaikkoaa - tämä tapahtuu joka vuosi☝🏼
Tarkat laskelmat, budjetit, kasvustrategia ja markkinointisuunnitelma on tehty, eli en vain istu studiolla matolla rukoilemassa epäjumalia ja uskomassa siihen, että universumin kyllä hoitaa homman kotiin. En vietä luksuselämää puolison rahoilla ja vähän harrastele joogaa siinä sivussa.
Ei, tää on mun työ ja mun yritys ja teen itse:
Tuntisuunnittelut
Markkinoinnin
Mainosten suunnittelun ja tekemisen
Työvaatteiden painatukset - kyllä, itse painan tekstit ja logot paitoihin
Nettisivujen päivitykset
Sisällön someen
Ajanvarauskalenterin hallinnoinnin
Yhteistyökumppaneiden haalimisen
Sopimukset ja myynnin
Valokuvauksen
Videoiden kuvaamisen ja editoinnin
Studion siivouksen ja välineiden huoltamisen
Korjaus- ja rakentamistyöt studiolla
Kirjanpidon ja laskutuksen
Ja tietenkin vedän kaikki tunnit itse. Firmassa ei ole ketään meitä, on vain minä.
Mulla ei ole työntekijöitä tai kollegoita, joille delegoida asioita. Tämä on yhden naisen yritys ja itse kannan vastuut ja velvollisuudet. Ei ole sijaista, joka hoitaisi edes ne tunnit, jos sairastun.
Eli aika yksinäistä puuhaa siis. Toisaalta se on just sitä, mitä haluankin, toisaalta helvetin raskasta. Henkisesti ja fyysisesti.
Kaikesta huolimatta työ palkitsee
Tämä on nyt äärimmäisen haastava hetki ja yhtään ei lohduta, että se tulee jatkumaan sinne elokuun loppuun asti - kolme kuukautta ahdinkoa edessä. On vaikea nähdä mitään positiivista, kun velloo epätoivossa ja epätietoisuudessa.
En kuitenkaan vie tätä mun olotilaa, kurjia fiiliksiä ja ajatuksia sinne matolle vaan otan ilolla vastaan ne, ketkä on paikalle tulleet. Keskityn täysillä ohjaamiseen ja siihen, mitä ollaan tekemässä, ettei mitenkään ehdi antaa murheille tilaa. Jokainen joogi on ihan supertärkeä ja he saavat sitä, mistä ovat maksaneet. Mulle on todella arvokasta se, että nämä muutamat henkilöt sitoutuvat harjoitukseen, saavat siitä itselleen paremman fiiliksen ja voivat hyvin🙏
Itsellekin tulee aina parempi fiilis tuntien jälkeen ja ennenkaikkea kiitollinen.
Vitsi kun pelkillä ilon ajatuksilla bisnes pyörisi, mutta valitettavasti raha ratkaisee tässäkin, pysyykö studio pystyssä.
Aika näyttää
Tosiasiahan on se, että Asana-aseman joogastudio on ollut auki nyt vasta lähes 4 kuukautta. 2 ekaa kuukautta meni loistavasti, seuraavat 2 perseelleen. Se ei kerro vielä yhtään mitään yrityksen kannattavuudesta eikä edes seuraavat 4 kuukautta.
Ensimmäiset 2-3 vuotta on vaikeita ja varmasti vuoristorataa. Siinähän sitä vasta luodaan omaa brändiä, tapaa tehdä bisnestä, kasvattaa asiakaskuntaa. Näiden vuosien aikana tulee olemaan PALJON yritystä ja erehdystä, virheitä tulee tehtyä ja takkiin tulee varmasti. Sillä on enemmänkin merkitystä, miten käsittelen asiat ja otanko oppia niistä erehdyksistä. Osaanko muuttaa suuntaa ja hyväksyä, jos joku asia ei vain toimi - kokeilen sitten jotain muuta.
Ja mikä tärkeintä: osaanko antaa aikaa asioille ja lakata panikoimasta, jos ja kun tulee notkahdus kävijämäärissä. Kuukausi on tosi lyhyt aika arvioida, ottaako joku uusi tunti tuulta alleen. Tai kaksi kuukautta siihen, onko jonkin tunnin uusi ajankohta hyvä vai ei. Hätäisillä päätöksillä saa vain sotkua ja turhaa työtä aikaiseksi. Ja myös sillä, että yrittää työntää itsensä jokaiseen tilaisuuteen, tapahtumaan ja mahdollisuuteen osallistua johonkin. Kaikki mulle nyt heti ei todellakaan toimi ja siitä kuuluisasta FOMOsta pitäisi päästä eroon - jokainen chäännsi EI ole mahdollisuus☝🏼
SINÄ voit auttaa!
En todellakaan ole saanut tässä psyykattua itseäni, että mitään hätää ei ole. Helpottaa kuitenkin kirjoittaa asiat julki - lukee tätä sitten kukaan tai ei. Todella toivon, että ihmiset palaisi matolle ja myös hyvinkin pienillä teoilla on merkitystä. On paljon keinoja, joilla sinä voit auttaa:
Käykää tunneilla - edes kerran viikossa tai kaksi kertaa kuukaudessa, jokainen kerta merkitsee paljon.
Ostakaa taidetta - studiolla olevat maalaukset on kaikki myynnissä ja jos joku ei hivele silmää, tilaa itsellesi mieluinen.
Tilatkaa yksityis- ja pienryhmätunteja omalle porukalle - itse valitsette tunnin sisällön ja paikan (tulen vailla sinne mökille laiturin nokkaan). Synttärit, polttarit tai ihan muuten vaan kaveriporukalla hauskanpitoa.
Yritykset: jooga on erinomaista työhyvinvointia ja säännöllisesti tehtynä vähentää loukkaantumisia ja sairaspoissaoloja, jengi jaksaa paremmin myös henkistä kuormaa
Jakakaa sisältöä somessa - tykkää postauksesta ja jaa se, tämä auttaa saamaan näkyvyyttä. Älä siis vain selaa ohi, vaan paina sitä peukkua tai sydäntä
Tägää Asana-asema, jos kävit tunnilla ja postaat fiiliksiä someen
Anna Google-arvostelu! Super tärkeä juttu. Kaikki eivät ole somessa ja monet menevät uusiin paikkoihin arvostelujen perusteella. Se vie sun aikaa ehkä minuutin tai kaksi ja tällä on valtava merkitys yritykselle
Kerro kaverille - puskaradio toimii!
Ota kaveri mukaan tunnille - usein yhdessä tulee lähdettyä helpommin, vaikka jooga ei ole mikään porukalla tehtävä harjoitus eikä siellä vaihdella kuulumisia
Anna lahjakortti joogaan tai taiteeseen - vaikka kolmen kerran tutustumiskortti tai itse valitsemasi avoin summa
Osta Asana-aseman logolla varustettu toppi, t-paita tai huppari. Kyllä vaan, näitä tulee myyntiin ja järkevillä hinnoilla🙏
Pyydän, että sinä siellä ruudun toisella puolella tekisit vaikka yhden näistä listatuista asioista. Jokaisella pienelläkin teolla on minulle valtava merkitys ja auttaa selviytymään nyt alkuun tästä ensimmäisestä vuodesta. Tiedän, että en ole ainoa juuri aloittanut pienyrittäjä ja että ihan varmasti moni muukin kamppailee samojen asioiden kanssa - näillä keinoin voit auttaa myös muita.
Asiakkaita eli juuri teitä vartenhan koko studio rakennettiin ja siksi, että intohimoisesti haluan auttaa ihmisiä voimaan hyvin ja jakaa niinsanotusti joogan ilosanomaa (olipas kristillisesti ilmaistu - uskonto ei liity tähän mitenkään) - koska tämä on niin monipuolinen, hauska, ihana, rentouttava, aivot tyhjentävä, haastava, hikinen ja voimaannuttava laji, että haluan ihmisten itse kokevan joogan monet hyödyt. Toivon, että edes jotkut löytäisivät tästä lajista uuden ja pitkälle kantavan harrastuksen, ehkä jopa elämäntavan.
Suuret kiitokset, jos jaksoit lukea loppuun asti.
Jos olet jo asiakkaani, valtavat kiitokset olemassaolostasi.
Jos pohdit joogan aloittamista, lämpimästi tervetuloa studiolle, jossa opekin on vain ihminen ja sinä saat olla juuri sellainen kuin olet.
Jos olet pienyrittäjä ja koet duunin haastavaksi - I feel YOU! Tämä on vaikeaa. Itse pyrin tukemaan aina paikallisia pieniä yrityksiä, enkä sitä isointa ketjua - tee sinäkin niin ja voit vaikuttaa yllättävän paljon toisen elämään.
En todellakaan aio luovuttaa, vaikka vaikeita aikoja on parhaillaan ja varmasti vielä edessä. Mun pärstä ja joogavideot tulee pyörimään somessa edelleenkin, kyllä niitä todistetusti ainakin 200 ihmistä katsonut. Vedän tunteja lähes koko kesän ja toivon, että me nähdään matolla.
Auta minua, jotta minä voin auttaa sinua 💚
-Niina
Comments