Monesti kuulee kaikenlaisia "syitä", miksi jooga ei sovi just sulle tai tietyt rajoitteet estää sitä harrastamasta. No, aina ne rajoitteet ei estä joogaharjoitusta, täytyy vain oppia työskentelemään sen kehon kanssa, joka itsellä tällä hetkellä on!
Oikeastihan voi olla jokin vaikea leikkaus takana, jäykistetty niska tai nilkka, joka ihan tosissaan rajoittaa liikkumista ja mahdollisuuksia joogata. Nämäkään eivät ole varsinaisia esteitä eikä edes hidasteita, mutta selkeästi huomioitavia asioita omassa harjoituksessa. Tässä nyt ruoditaan läpi ne yleisimmät syyt, joita kuulen (ja niin varmaan kuulee moni muukin liikunta-alan ammattilainen!).
En voi joogata, koska:
en ole tarpeeksi notkea, eihän mulla osu edes sormet lattiaan eteentaivutuksessa - juuri siksihän sitä harrastetaan, lisäämään liikkuvuutta! Kaikki aloittavat jostain pisteestä, ja useimmiten se on juuri tämä: ollaan jäykkiä kuin tönkkösuolatut muikut. Niin olin minäkin.
minulla on polvi-, selkä-, olkapää- tai mikä tahansa muu vamma, en pysty tekemään kaikkia asanoita - kaiken pystyy muokkaamaan siten, että harjoittelu on mukavaa, turvallista ja juuri omalle keholle sopivaa. Hyvä opettaja osaa neuvoa oppilaalle juuri hänelle sopivat liikkeet ja välttämään sellaisia asentoja, jotka voivat aiheuttaa vamman pahenemista. Ennen tuntia kannattaa siis kertoa opelle, jos omassa terveydentilassa on jotain huomioitavaa ja ope pystyy tarjoamaan asanoihin useampia vaihtoehtoja.
olen niin huonossa kunnossa, että en selviä kokonaisesta tunnista - tämä on ehkä huonoin selitys, minkä olen kuullut. Joogatunti ei ole mikään kilpailu eikä mistään tarvitse "selvitä". Välillä happi loppuu ja hapottaa, se kuuluu asiaan! On ihan ok mennä kesken harjoituksen lapsen lepoasentoon, hörpätä vettä tai keventää liikkeitä. En aina itsekään jaksa painaa täysillä koko tuntia ja se ei haittaa, koska se on mun oma harjoitus, ei kenenkään muun.
Jooga ei ole tarpeeksi tehokas liikuntamuoto, haluan hikoilla - saamasi pitää! Joogaa on niin monta erilaista tyylisuuntaa, että valinnanvaraa takuuvarmasti on. Dynaaminen vinyasa flow- jooga pitää taatusti sykkeen sopivasti korkealla ja haastaa kehoasi aivan eri tavalla, kuin esimerkiksi perinteinen saliharjoittelu tai lempeä yin- jooga (joka on käytännössä syvävenyttelyä).
ulkonäköpaineet ja ylipaino - kaksi aivan hirvittävää kirosanaa. Tästä voisi kirjoittaa ihan oman blogipostauksen, niin laaja ja ärsyttävä asia tämä on. Se on totta, että on sosiaalinen media luo helposti glittereillä koristeltua kuvaa langanlaihoista joogeista, jotka vääntäytyvät pitkine säärineen mitä ihmeellisimpiin ihmissolmuihin ja käsilläseisontaan. Saattaa tulla olo, että en takuulla pysty tuohon, koska en näytä samalta. Se on täyttä soopaa, sillä todistetusti kehon koolla, muodolla eikä painolla ole mitään tekemistä joogan kanssa.
Ennakkoluulot joogatunneista
Ryhmätunneille meneminen saattaa pelottaa, koska sali on satavarmasti täynnä hoikkia, kauniita ihmisiä joilla on täydellinen jooga-asu ja kaikki katsovat juuri sinua siellä salin perällä (koska sinnehän sinä menet, piiloon). VÄÄRIN. Kukaan ei ehdi katselemaan toisten suorituksia, koska joogassa keskitytään ihan itseensä ja omaan harjoitukseen. Voi olla, että osa ihmisistä onkin tällaisia tuijottelijoita, mutta sen ei pitäisi merkitä mitään. Se enemmänkin kertoo jotain heistä itsestään, kuin sinusta.
Saattaisit yllättyä, kun menet ryhmätunnille ja huomaatkin, että siellä on ihan tavallisia ihmisiä. Kaiken ikäisiä, kokoisia ja näköisiä ja sieltä puuttuukin ne hotpantseissa keikistelevät muikkelit pitkät hiukset auki. Yksi on verkkareissa, toisella löysä t-paita ja ope on tukka liimaantuneena päähän hikoilusta. Normipäivä :)
Ne somejoogit on vain murto-osa harrastajista, ja myös he saavat olla sellaisia, kuin ovat. Jotkut pukeutuu niihin hotpantseihin ihan siksi, että on tosissaan hiki. Pointti on se, että tunneilla ei pitäisi olla tarvetta vertailuun, kaikki ollaan ihan saman arvoisia siinä matolla.
Asenne on kaiken A ja O
Jollain voi olla kokemus, että tunneilla ei tahdo pysyä perässä, jos oma liikkuminen on hitaampaa tai kankeampaa kuin muiden. Sekin on täysin ok, sillä itseäsi vartenhan olet tunnille tullut, et muita. Ylipaino tai huono liikkuvuus ei estä sinua menemästä alaspäin katsovaan koiraan, seisomasta käsilläsi tai harjoittelemasta spagaattia. Se EI SAA estää sinua ajattelemasta, että jooga on ihan kaikkia varten. Nyt ajattelet, että hyvähän siellä on huudella kun on tuollainen pulkannaru. Ehei, ystäväiseni, mulla on mahamakkaroita, selluliittia ja paksut reidet, on myös vanha vaikea selkävamma ja kärsin ajoittain todella pahasta unettomuudesta, joka vaikuttaa opiskeluuni ja omiin treeneihin. Kaikilla meillä on joku rajoittava tekijä ja se, miten siihen suhtaudutaan, on tärkeää. Asenne ratkaisee.
Itse koen, että jooga on ennenkaikkea hauskaa ja mielenkiintoista. Tietysti oma näkökulmani on hieman erilainen, sillä opiskelenhan opettajaksi. Minua kiehtoo kovasti kehon tapa toimia, ja pyrinkin tunteja suunnitellessani ajattelemaan kokonaisuuden sellaiseksi, joka palvelee oppilaan oman kehon tarpeita, ei minun. Minusta on täysin sallittua ja suotavaa, että tunneilla saa hullutella, nauraa, kiroilla ja vaikka huutaa, jos se tuntuu hyvältä. Ei ole olemassa joogapoliisia, joka kieltää tekemästä itsensä näköisen ja kuuloisen harjoituksen! Jooga ei ole niin vakavaa, pieni sekoilu on täysin sallittua siinä omalla matolla, kuitenkin samalla muiden omaa harjoitusta kunnioittaen :)
Jos vielä epäröit tunneille lähtemistä, tsekkaa sun oma asenne. Aiotko mennä tunnille valmiiksi ennakkoluuloisena ja varmana siitä, että et kuulu joukkoon? Vai aiotko olla avoimin mielin ja yllättyä siitä, mihin kaikkeen oikein pystytkään?
Rohkaisevin terveisin
Niina
Comments